Koska erään aktiivisesti seuraamani blogin mukavana pitämäni pitäjä ihan omien sanojensa mukaan raivostui jättämästäni kommentista (1-vuotias uros on aika nuori isäksitulosuunnitelmiin, mutta minulle olisi kyllä ihan riittänyt vain mietityt perustelut asiaan ja homma olisi ollut ok, ja eihän toisten tekemisiin mitään minun hyväksyntääni toki tarvitakaan, mutta haluan ymmärtää ne perusteet toimien taustalla ja ehkä kenties oppia niistä jotain) , nimitteli minua alentuvasti, ylisti omaa viisauttaan ja toivoi minun jatkossa pysyvän sieltä poissa, ajattelin kirjoittaa hieman siitä, mihin omat näkemykseni ja toimeni täällä nettimaailmassa perustuvat.

Ihminen antaa erilaisissa tilanteissa erilaisen kuvan itsestään ja se muiden saama käsitys ei aina ole se oikea käsitys, tai ainakaan kokonainen osa sitä ihmistä. Ihmisten käsityksiin toisista ihmisistä vaikuttaa myös se, millainen tämä ihminen itse on ja millaiset edellytykset hänellä siten on arvioida oikein tätä toista ihmistä. Eri ihmisillä voi myös olla täysin erilainen kuva samasta ihmisestä riippuen siitä, minkälaisissa tilanteissa on käsityksensä tästä ihmisestä luonut. Täällä netissä oikeanlaisen kuvan saaminen ihmisistä on vielä "oikeaa elämää" vaikeampaa, eri ihmiset kun tulkitsevat samatkin kirjoitukset ihan eri tavoin ja tunteiden ilmaisu ja tulkinta kirjoitetusta tekstistä on monin kerroin nähtyä ja puhuttua kieltä vaikeampaa. Lisämakunsa tähän tietysti tuo se, että netissä voi esiintyä nimimerkin takaa ja täysin kasvottomana ja muiden tunnistamattomana. Itse kuitenkin olen esiintynyt netissä reilusti omana itsenäni ja omalla nimelläni, olenpa jopa näkynyt useissa kuvissa ja videoissakin täysin tunnistettavasti. Kaikki nettiin kirjoittamani asiat kun ovat sellaisia, jotka voisin ihan ääneenkin keskusteluissa sanoa. Meidät jopa saattaa tavata ja tunnistaa treeneissä tai kisoissa!

Siis voi ääks! Kauheeta! Sillä on naru kiinni lelussa ja lelu naruineen vedessä! Koiraparkahan voi sotkeutua siihen ja hukkua!

Blogeja erilaisine kirjoitustyyleineen on niin monta kuin niitä pitäviä ihmisiäkin, vielä kirjavampi on keskustelupalstojen maailma. Välillä ihmiset vain tuntuvat unohtavan, että netissä tosiaankin olet sitä, mitä kirjoitat.

Siis voi kamala! Pennullahan on ihan liian isot valjaat! Ei ihme, että sille tuli ykkösen kyynärä...

Blogien pitämiseen ja ylipäätään netissä julkisesti asioiden jakamiseen on ihmisillä monia syitä. Joku haluaa purkaa tuntojaan, toinen esitellä sisustustaan ja kolmas lemmikkejään. Ensimmäinen haluaa kannustavia ja osaaottavia kommentteja, toinen kehuja ja kyselyjä ideoistaan, ja kolmas söpöjä ihqutteluja.

Kuka idiootti antaa koiransa kaluta puupalikkaa, siitähän tarttuu tikkuja ikeniin!

Itselläni blogin pitämiseen on montakin syytä:

  • Ensinnäkin minusta on kiva pysyä kärryillä koirieni elämästä - ilman blogia ei todellakaan olisi tullut kirjoitettua näin tarkasti kaikesta tapahtuneesta, nyt voin palata kätevästi ajassa taaksepäin lukemalla vanhoja juttuja. 
  • Monilla ihmisillä on aika yksipuolinen käsitys suomenlapinkoirista - haluan tuoda esille erilaista lapinkoirien elämää ja näyttää, että ne ovat fiksuja, meneviä ja mukavia koiria, joista on myös monenlaiseen harrastukseen. Ilokseni tiedänkin ainakin muutaman ihmisen tykästyneen lapinkoiriin osittain juuri Allun ja Lumeksen blogien myötä.
  • Pidän koira-aiheisten asioiden, kuten esim. koulutus- ja aktivointijuttujen pohtimisesta, jonka vuoksi haluan jakaa niitä myös toisillekin inspiraatioksi ja itselleni uusien näkökulmien saamiseksi. Mielestäni videot ovat tärkeä osa tätä - on eri asia vain kehuskella koiriaan ilman todisteita, kuin laittaa niistä videotkin jakoon ja paljastaa (joskus karukin) totuus.
  • Tykkään tutustua uusiin ihmisiin ja koiriin, niin ihan "livenä" kuin täällä internetin ihmeellisessä maailmassakin. Kommentoin kiinnostavien blogien kiinnostaviin aiheisiin sekä toisinaan kyselen neuvoja, ja paljon vuorovaikutuksellisempaahan se on, kun hekin voivat tulla tänne kurkkaamaan ja kenties oman kommenttinsa jättämään. Edelliseen kohtaan liittyen yksi tärkeä asia onkin varsinkin treenijuttuihin liittyvät rakentavat palautteet. Vaikka olenkin jokseenkin ylpeä siitä, miten pitkälle olen harrastuksissa Lumeksen kanssa päässyt lähes kokonaan omin avuin, niin en todellakaan luule tietäväni kaikesta kaikkea vaan vinkkejä otetaan erittäin mieluusti vastaan. 
  • Haluan kehittyä koiranomistajana. Mitä enemmän tietää, sitä enemmän tietää, että tiedettävää olisi vielä vaikka kuinka paljon enemmän. Koira-asioissa kun ei koskaan voi sanoa tietävänsä kaikkea, ja jos joku näin väittää, silloin tietää, että se ihminen ei oikeasti tiedäkään juuri mitään. Suhteellisen aktiivisena koiraharrastajana olen hyvin kiinnostunut koirien kouluttamisesta, terveydestä ja kasvattamisesta, jonka vuoksi myös muiden ihmisten mielipiteet näistä asioista kiinnostavat - ja jonka vuoksi välillä myös esitän heille omat ajatukseni näistä asioista. Ilkeily ei kylläkään kuulu tyyliini.
  • Ja onhan siinä vielä se viihdykkeellinen arvokin, eli on mukavaa, jos joku juttujen ja kuvien parissa viihtyy ja ehkä joskus jopa saa hymyn huulilleen.

Kyllä tommosilta ihmisiltä pitäis ottaa koirat pois! Muutaman kuukauden ikäisen pennun kanssa agilitykentällä, rikkihän se menee!

Julkisen blogin pitämiseen liittyvät olennaisena osana kommentit, joiden jokainen tietysti toivoo olevan mukavia kommentteja. Omasta mielestäni vain mukava kommentti ei aina ole suoranaisesti sama asia kuin ihqusöpöttelykommentti, joissa toki niissäkään ei mitään pahaa ole ja mukavia ovat lukea. Jos jollakin on kuva söpöstä koirasta tai kertoo koiransa tehneen jotain söpöä, tottakai siihen voi vastata "Oi, kun söpö!". Tosin söpöstäkin voidaan olla montaa mieltä eikä omasta mielestäni esim. kuonoton ja hengitys- sekä liikkumisvaikeuksista kärsivä englanninbuldoggi ole söpö mistään kohtaa.

On tämäkin nyt kanssa yksi typeryyden huipentuma, pukea karvaiselle koiralle vaatteet, vielä liian suuret kaiken lisäksi!

Koska, kuten jo aiemmin kerroin, yksi syyni bloggailuun on itsensä kehittäminen, en lainkaan pahastu kommenteista, jotka auttavat minua tässä tavoitteessa. Jos jossain laittamassani kuvassa sattuu koirallani olemaan vaikkapa nyt mielestänne liian pitkät kynnet, kertokaa ihmeessä, niin voin tarkistaa asian. Ei sillä, etten huolehtisi kynsienleikkuusta muutenkin, mutta ihan aina ei kaikessa pääse 100% täydellisyyteen. Ihme ja kumma? Jos laittamastani treenivideosta näyttää, että vaikkapa teen jonkin asian hullusti, kysykää ihmeessä, että miksi teen niin, sillä voihan olla, etten ole itse esim. huomannut lainkaan hienovaraisia vartaloapujani. Jos jonkin kirjoittamani jutun faktatiedot ovat ihan persiillään, korjatkaa ihmeessä, en todellakaan tarkoituksella kirjoita vääristeltyä totuutta. Jos joku asia jää epäselväksi tai mietityttämään, täällä kyllä saa kysyä, kerron mielelläni täydennystä.

Kohta on koiralta niskat poikki, kun liian suurten keppien kanssa metsässä juoksentelee...

Rehellisyys ja avoimuus maan perii, eikä kysyvä tieltä eksy. Kaikissa asioissa ei ole sitä yhtä ainoaa ja oikeaa totuutta edes olemassa, mutta erilaisistakin mielipiteistä voi riidan sijaan saada aikaan rakentavan keskustelun. Tämä toki vaatii osapuolilta avarakatseisuutta ja toisen mielipiteiden arvostamista, johon toivoisi kaikkien ihmisten kykenevän. Olen tiedonhaluinen ihminen ja kiinnostunut hyvin monista koiriin liittyvistä asioista, jonka vuoksi olen aktiivinen myös netissä ottamaan selvää asioista, jotka mieltäni askarruttavat. Ehkä hieman naiivisti ajattelen, että koska itse tykkään saada ja jakaa tietoa, muutkin ajattelisivat samoin, ja on valitettavaa, jos (aina kuitenkin ystävälliset) kommenttini ymmärretään väärin.

Idiootti! Kultaköynnös on myrkyllinen!

Itsekin olen toki täällä netissä kirjoitellessa saanut monenlaisia kommentteja, tässä muutamia otteita niistä - ja uskokaa tai älkää, vaikka ne ovat moitteita ja sisältävät siis negatiivista palautetta, niin yhtä lukuunottamatta nämä kaikki olivat tosi mukavia ja minulle positiivisia kommentteja, joista olin hyvin ilahtunut!

  • Lumeksen seuraamista on sanottu possuksi (okei, sen videon alku ei tosiaankaan mennyt käsikirjoituksen mukaan),
  • liikkumistani agilityradalla on moitittu (ja kyllä vaan, tössähtelin siellä miten sattuu),
  • vierestä esittäminen ja tyylini pitää pitää Lumeksen häntä selällä kerrottiin kamalaksi (siltähän se näyttikin),
  • maksavikaisen koiran ruokkiminen teollisella ruualla tarkoittaa halua saada koira kuolemaan (no tästä mä kyllä loukkaannuin),
  • palkkaamisajankohtaani ja - tyyliäni sanottiin vääriksi (virheitä sattuu),
  • on kysytty syytä koiran kytkettynä olemiseen treenatessa narun näyttäessä vain sekoittavan kuvioita (se olikin kyllä ihan totta)
  • ja ihmetelty pennun kanssa agilityn harrastamista (harrastettiin vaan niitä helppoja esteitä).

Siinä on kohta kuollut kani, sano mun sanoneen, eri eläinlajit ei todellakaan kuulu yhteen!

Itse seurailen monia hyvinkin erityylisiä blogeja, on hömppää ja täyttä asiaa ja jotain siltä väliltä, ja niiden kaikkien parissa aikani kuluu yhtä mukavasti. Jatketaan siis nettisurffailuja tästedeskin rakentavassa hengessä, sopivasti söpöstellen ja myös tietoa jakaen.

ps. Kuvatekstit kärjistettyjä esimerkkejä asiattomista kommenteista, jotka kuitenkin sanamuodot nätimmin asettelemalla saisi ihan painokelpoiseen muotoon.

pps. Osaan koirahistoriastani voi kurkata tästä.