Eilen Lumeksen kanssa jäljestettiin taas pikkasen, seuraavan kerran sit viikonloppuna, jos kelit vielä sallii.

Paikka ja olosuhteet: Alkuiltapäivästä vastakkaisella parkkipaikalla, jonka pitkäksi venähtänyt heinikko on pakkasista kasaan suht matalaksi painunut. Pienen pieni tuulenvire, lämpötila +3.

Jäljen tekijä ja paikallaolijat: Jäljen tein itse koirien odottaessa tolpassa kiinni, Allu oli tolpassa myös Lumeksen jäljestäessä.

Jäljen ikä, pituus, jälkipalkka ja tuulen suunta: Jälki vanheni n. 25min, pituus 35 askelta, myötäinen sivutuuli. Lumeksella panta.

Jäljennosto: Hapuileva.

Jäljen muoto: Suora

Mahdollisten esineiden sijainti: Seitsemän 10-15cm pituista keppiä aina viiden askeleen välein.

Mahdolliset maaston muutokset, esteet jäljellä ym.: Ei mitään

Mahdolliset muut vaikuttavat seikat: -

Omat kommentit: Lumes oli vähän pihalla aloituksessa, mutta lähti sitten kumminkin hyvin ja eka keppi löyty hyvästi suurien kehujen saattelemana, jolloin Lumes nappas sen suuhun ja sai naminsa. Nyt vähän takkusi tuo jäljestämisen jatkaminen keppien löytymisen jälkeen, liekö jotain muita hajuja vai muuten vaan Lumes meinasi haahuilla. En antanut sen mennä jäljestä sivuun ja kehoitin jatkamaan jäljellä, jolloin sitten aina jatkoi työskentelyä.

Yhdestä kepistä meni ensin ohi, kun ei ollut kuono maassa siinä kohdin, mutta narusta palautin sitä pari askelta ja sitten hoksasikin kepin jo ennen kuin ehdin kehua. Muut kepit Lumes löysi hyvin edetessään kuono maassa. Keppejä Lumes ei tuonut kertaakaan käteen asti vaan pudotti maahan namin nähdessään, mutta eiköhän tuokin ole sellainen asia, joka korjaantuu ajan kanssa tai jos ei korjaannu itsestään, Lumeksen osatessa homman voin käskeä sen tuomaan kepin käteen asti eikä pudottamaan.