Monet omistajat kutsuvat koiriaan itsepäisiksi ja on myös rotuja, joiden luonnetta monet kuvailevat itsepäiseksi, lapinkoira on yksi näistä. Mietitäänpä tarkemmin. Esimerkiksi suomenlapinkoiran luonnetta kuvataan rotumääritelmässä seuraavasti: " Älykäs, rohkea, rauhallinen ja oppimishaluinen. Ystävällinen ja uskollinen."  Mistä ihmeestä se itsepäisyys lapinkoiraan muka tulee?

Sivistyssanakirja.com:in mukaan itsepäisen synonyymeja ovat itsepintainen, jääräpäinen, peräänantamaton, härkäpäinen, jäykkäniskainen, omapäinen, taipumaton, uppiniskainen, tuittupäinen, niskoitteleva ja sitkeä. En tunnista ainuttakaan ominaisuutta omista koiristani, jotka sentään ovat uroksia ja siten otollisempia olemaan itsepäisiä, enkä myöskään niistä muista läheisemmin tuntemistani lapinkoirista, joita on enemmän kuin yksi tai kaksi. Eikä tule heti mieleen oikein muitakaan tuttuja koiria, tai edes rotuja, jotka olisivat noin järkähtämättömiä oman päänsä pitäjiä.

Toki on rotuja, joilla se oma mieli on niiden mielestä parempi mieli kuin omistajan mieli, mutta tekeekö se siltikään niistä itsepäisiä? Onko oma tahto sama asia kuin itsepäisyys? Jos koira on yhdessä asiassa itsepäinen, tekeekö se koko koirasta itsepäisen? Miksi joillakin ihmisillä ovat kaikki koirat ns. miellyttämisenhaluisia rodusta riippumatta? Miksi joillakin ihmisillä ovat kaikki koirat ns. itsepäisiä rodusta riippumatta? Olisiko se itsepäisyys sittenkin enemmän omistajasta koiraan kumpuava ominaisuus, kuin koiran sisäsyntyinen ominaisuus? Suomenlapinkoirien rotuominaisuus se ei ainakaan ole, tai ainakaan sen ei tulisi olla.