Tuossa kun joku aika sitten sain ne valjaat tehtyä Lumekselle ja on käyty muutaman kerran kelkkailemassa Lumeksen osoittaessa jonkinmoista vetointoa, on ollut mielessä käydä kokeilemassa myös hiihtämistä Lumeksen kanssa. Viimeksi olenkin hiihtänyt silloin seitsemän vuotta sitten, kun oli koira, joka "veti kuin veturi" ja jonka matkassa oli oikein mukavaa, yksin ja Allun kanssa en ole päässyt liikkeelle. Tänään hakutreeneistä tullessa päätin samantien käydä urheilukentällä pienen hiihtokierroksen, että tulee vihdoinkin kokeiltua, miten menee, ja tässä opetukset 600 metrin hiihdon perusteella:

1. Ei ollut meidän laji.
2. Ei kannattaisi lähteä hiihtämään vauhdikkaan koiran kanssa, ellei ole paljon parempi hiihtäjä (tasapaino, tekniikka & vauhti) kuin oma tämänhetkinen tasoni.
3. Ei todellakaan yleisölaji hiihtäjän horjahdellessa miten sattuu ja kiljuessa koiran rynnätessä narun tiukalle ja vetämään.
4. Tuntuipa olo turvattomalta ja meno vaaralliselta kovemmassa vauhdissa.
5. Näillä hiihtotaidoilla ei kovasta vauhdista toisia ohitella, latu pitäisi ensin tyhjätä toisista.
6. Koiran pitäisi osata kulkea koko ajan edellä naru kireällä eikä mennä sivummalle, pysähtyä merkkailemaan ja sitten rynniä taas edelle (jolloin toistuu se epäkiva nykäyskin).
7. Pystyssä pysyminen oli hieno saavutus, muuten olisikin saanut hävetä enemmän.
8. Hiihtäjällä ei ollut kivaa ja oli maalissa ihan läkähtynyt, koiralla oli kivaa eikä ollut maalissa yhtään läkähtynyt.
9. Yhdellä parinkymmenenmetrin pätkällä meno oli jopa sujuvaa ja mukavaa, muusta matkasta ei kannattaisi puhua mitään.
10. Hiihtäjä ei halua mennä uudestaan, mutta koira varmaankin haluaisi, joten pakko kai käydä vielä kerran ja todistaa koirallekin, että tämä ei vaan ole meille sopiva laji.