Kun talosta löytyy sekä mölkky-pihapeli että koiria, ja kun halutaan mölkyn pelaamiseen vaihtelua sekä koirille kivaa pikkupuuhaa, niin tietenkin silloin pelataan peliä nimeltään

Koiramölkky

Tarvikkeet
- Mölkkypelin keilat
- Jokaiselle pelaajalle oma koira

Pelin tarkoitus
Tarkoituksena on kerätä vähintään 40 pistettä lähettämällä koira kaatamaan keiloja. Pelin voittaa se, joka ensimmäisenä saavuttaa tai ylittää tämän pistemäärän.

Heittojärjestys
Kuten oikeassa mölkyssä, tässä vain ei heitetä mitään vaan lähetetään koira kaatamaan keiloja.

Kirjuri, pelin aloitus, kaatunut keila ja heiton pistemäärä
Kuten oikeassa mölkyssä, mutta ensin jaetaan koirat pelaajien kesken, heittopaikka on koiranlähetyspaikka (pelaaja itse ei saa liikkua aloiltaan) ja heitoista ei tule pisteitä vaan koiran tekemistä kaadoista.

Pelin lopetus
Peli päättyy, kun ensimmäinen pelaaja saa vähintään 40 pistettä.

Muita sääntöjä
Peliä koirien kanssa opetellessa niitä kannattaa palkita makupaloilla onnistuneista suorituksista, mutta jatkossa pelaajien kesken voidaan sopia, onko makupalojen käyttö sallittua. Makupalojen antamisesta koiralle voidaan myös esim. vähentää -1 piste/kaato. Keilan oma-aloitteinen tuominen pelaajalle on sallittua (mutta ei toivottavaa), mutta koiraa ei saa lähettää keiloille noutokäskyllä. Tarkoituksena on saada koira kaatamaan mahdollisimman monta keilaa jaloillaan tai kuonollaan, ei tuoda niitä pelaajille. Mikäli koira ei useista kehoituksista huolimatta (eri koirien osaamistason mukaan huomioituna) mene keiloille, on pistesaldo siltä kierrokselta nolla. Keilojen pureskelu on kielletty (tai muuten peli on pian entinen).

Muita peliversioita
Keksi itse lisää (ja kerro meillekin)!

Ihme ideoita sitä joskus putkahteleekaan mieleen, mutta koiramölkystä tuli kertoheitolla meidän perheen kesän uusi lempparipeli! Pelattiin ihan tavismölkkyä ja pelin päätteeksi heitin puolivitsillä, että seuraava erä sitten koirien kanssa ja mies yhtyi heti haasteeseen. Koirat olivat innoissaan uudesta jutusta, mies valitsi Lumeksen pelikaverikseen, joten minulle jäi Allu. Periaatteessa koirilla ei ollut tietoa, mitä niiden pitäisi tehdä, mutta koska niiden kanssa on niin monenlaisia juttuja vuosien aikana harjoiteltu, pääsivät ne pelistä nopeasti jyvälle. Nameja ei käytetty, koska ei jaksettu käydä hakemassa niitä sisältä, mutta eipä koirat näyttäneet niitä kaipaavankaan, niillä oli muutenkin kivaa.

Mies osoitti Lumekselle kädellä suuntaa ja kehoitteli innostuneella äänellä menemään, kaatamaan, hakemaan, tökkäämään... Välillä Lumes juoksi vain intopyrähdyksiä palikoitten vierestä ja sillä menikin kaksi kierrosta nollille. Kahdella kerralla Lumes toi yhden kalikan, mutta sattumalta valikoi suuripisteiset yksilöt (12 &10). Samoin kahdella kertaa kaatoi useamman palikan (3 & 4) ja kummallakin kerralla myös toi yhden niistä lähetysviivalla odottavalle miehelleni. Kalikoitten kantaminen vain nyt sattuu olemaan niin kivaa.

Jaa näitä kumoon vai? 
 

Ok, mutta kyllä mä nyt silti...

...yhden tuon perille asti.

Allu oli kuin luotu koiramölkkyyn. Näytin sille kädellä suuntaa ja jotain sanoakseni käskytin "kierrä, kierrä", vaikka sille sellaista käskyä ei ole opetettukaan. Eikä sillä oikeastaan ollutkaan väliä. Allu käveli keskelle keiloja niiden kaatuillessa puolelle jos toisellekin ja muutamalla kerralla päätti tuoda minullekin yhden kalikoista. Allulle ei tullut ainuttakaan nollakierrosta ja pisteet olivat hienot 6, 8, 3, 9, 4 & 11.

Tuonne noin...

Kaato!

Jos nyt yhden kumminkin toisin, vaikka sanottiin, että ei...