Jo pari viikkoa sitten ilmestyivät vihdoin ja viimein "Kennelliiton" lausuntona Lumeksen lonkka- ja kyynärtulokset KoiraNettiin, mutta odotin ennen tänne ilmoittamista sitä, että sain soitettua röntgenlausuntojen antajalle Annie Limanille ja kysyttyä häneltä, miksi tuli mitä tuli.

Lonkkiin laskin viime marraskuulla Lumekselle kertoimen siitä, mikä olisi sen mahdollinen odotettava tulos lonkista. Listasin sen vanhempien ja niiden aiempien pentujen lonkkatulokset ja laskin niiden keskiarvon (tarkemmin laskutavasta täällä), joksi tuli (pikkasen yli) B-lonkat. Ihan pieleenhän tuo ei mennyt, sillä toinen lonkka oli B ja toinen sitten se C. Lonkista halusin Limanilta kysyä sitä, että onko C-lonkka löysyydestä vai onko nivelrikkoakin, ja onneksi kyse oli pelkästä löysyydestä - se ei todennäköisesti tule vaivaamaan mitenkään vaan Lumes saa lonkkiensa puolesta painella menemään kuten ennenkin.

Ikävämpi juttu oli ykkösen kyynärpää, jossa Limanin mukaan näkyy selviä muutospisteitä. Harrastamisesta ei kuulemma röntgenkuvan perusteella pysty sanomaan mitään, tai siis siitä, että voisivatko kyynärän muutokset pahentua vai ei. Sekin vähän harmittaa, että röntgenkuvahan ei ole 100% keino kyynärlausuntoihin vaan ykköset kyynärpäät saattavatkin oikeasti olla terveet. Tästähän oli joku aika sitten juttua Koiramme-lehdessä, ryhmä ykkösen kyynäräisiä belgianpaimenkoiria käytettiin magneettikuvissa (huomattavasti tarkempi kuvaustulos) ja kuvat lähetettiin lausuttaviksi, usealla koiralla kyynärtulos vaihtui magneettikuvan perusteella nollaan eli terveeseen. Paha vain, että magneettikuvauksen hinta on muutama sata euroa, ei pelkän kyynärkuvan takia ole rahaa sellaisia maksella.

Tämähän asetti nyt sitten harrastushommat uuteen tarkasteluun, kannattaako agilitya jatkaa koiralla, jolla mahdollisesti jotain vikaa kyynärässä? Oma reaktioni oli tietenkin ensin, että ei todellakaan, ykkösluokassa voisi vähän koittaa kisata, mutta siinä se sitten olisikin. Usealta taholta kuitenkin kannustettiin jatkamaan agia, jos se meille molemmille mielekästä on, ja käyttämään pääsääntöisesti vain matalia hyppyä rasituksen minimoimiseksi. Hieromaan olisi hyvä alkaa itse Lumesta ja välillä käyttää jollain osaavallakin, jotta mahdolliset kiputilat huomattaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ehkä me nyt sitten uskalletaan jatkaa sitä, kevyemmin, mutta silti kisatavoittein. Ja hyvä juttu tietenkin, että tuli ne kyynärät kuvattua, tietää katsella vähän niiden mukaan eikä elellä kuvaamattomana ja "terveenä".

Ja polvethan Lumeksella on 0/0, KoiraNetissä ei vain tuo tulos näy, pitäisi kysellä Kennelliitosta niiden perään.