Kun eilen päästiin hyvään vauhtiin, niin tänään tietenkin jatkettiin ja kerralla tehtiin hommasta aiempaa vaikempaa sekä koiralle että mulle, mutta kunnialla selvittiin! Nyt pitäisi vain malttaa mielensä ja olla tekemättä jälkiä joka päivä, vaikka intoa olisikin, sellainen 2-3 jälkeä viikossa voisi olla hyvä tahti vielä kun jäljet ovat näin lyhyitä.

Paikka ja olosuhteet: Yhdeksän aikaan illalla etupihan "metsikössä", jälki alkoi lyhyeltä nurmelta noin 10 askeleen verran ja siirtyi sitten varvikkoon. Ei havaintoa tuulesta, lämpötila +20 paikkeilla.

Jäljen tekijä ja paikallaolijat: Jäljen tein itse, ei muita paikalla.

Jäljen ikä, pituus, jälkipalkka ja tuulen suunta: Jälki vanheni 20 minuuttia. Pituus 64 askelta, palkkana kananpala/pieni lihanami joka kepiltä. Ei tietoa tuulensuunnasta tai oliko sitä ylipäätään.

Jäljennosto: Hyvä

Jäljen muoto: Periaatteessa suora, mutta oli siinä metrin parin heitto lähtökohtaan nähden.

Mahdollisten esineiden sijainti: Seitsemän 12-25cm pituista keppiä, kaksi ensimmäistä seitsemän askeleen välein ja loput aina joka kymmenennellä askeleella. Kepit hajustuneet kädessä muutaman minuutin. Ensimmäinen keppi nurmella, loput varvikossa, merkkasin heittämällä pyykkipojan metrin sivuun kepeistä.

Mahdolliset maaston muutokset, esteet jäljellä ym.: Noin 10 askelta nurmella, loput varvikkoa.

Mahdolliset muut vaikuttavat seikat: Ihan upouus jäljestysmaasto.

Omat kommentit: Siis vau! Lumes veti ihan mahtavasti menemään! Lähti määrätietoisesti etenemään tiiviisti jälkeä haistellen, välillä se haki hajua sivusta, mutta palasi aina takaisin jäljelle ja selvästi etsi sitä. Ensimmäistä kertaa annoin Lumekselle ihan vapaat ohjat ja ajattelin, että katsotaan, mitä se tekee, ja kyllähän se tekikin, tarkkaa työtä nimittäin. No, yksi keppi siltä olisi jäänyt huomaamatta ellen olisi pidättänyt sille kohdalle, kun meni siinä kohden vähän sivusta ohi, mutta korjasi nopeasti sijaintinsa takaisin oikeaan. Jokaikinen keppi nousi oma-aloitteisesti ja ensimmäistä kertaa lähti jatkamaan niiden jälkeen jälkeä samoin oma-aloitteisesti ihan selvä visio mielessään. Eikä se vilkuillut yhtään niitä muita keppejä ja risuja (kuten olin pelännyt), joita varvikko oli täynnä, ainoastaan oikeat kiinnosti. Mulla on ihan supertyytyväinen fiilis ja kyllä se Lumeskin hyvin iloiselta vaikutti.

Seuraavaa kertaa jos suunnittelisi viikonlopulle, niin voisi jälleen kasvattaa keppien etäisyyttä toisistaan ja siten koko jäljen pituutta. Ensimmäinen keppi 7 askeleen päässä ja siitä eteenpäin muut vuorotellen 15 ja 10 askeleen välein, jolloin jäljelle tulisi pituutta 82 askelta. Ja jos saa toivoa, niin pliis, yhtä hienosti jatkossakin kuin tänään...