Moi Myrsky!

Muistatko, kun emäntä kirjoitteli sun blogiin jostain vikisevästä kissojen hiirilelusta, jollainen mun kamulla Allulla on joskus ollut ja sit se kerran puras sitä liian kovaa ja se vikinä loppu sit siihen, eikä emäntä oo löytänyt uutta samanlaista? Emäntähän oli siis jo luopunut toivosta löytää mistään enää just sellaista, mutta kun se kävi hakees meille noita isoja luita Mustista & Mirristä, niin kulkiessaan kissojenleluhyllyn ohi se otti huvikseen yhden lelun siitä kokeillakseen, vikiseekö se. No arvaapa, kuului vikinää! Emäntä koitti heilutella sitä lelua, mutta ei se vikissyt yhtään, rahisi vaan, mutta laittaessaan sen takas hyllyyn, kuului taas vikinä! Emäntä otti toisen lelun, kuului vikinä, mutta lelua heilutellessa oli taas ihan hiljaista, kunnes laittaessaan senkin takas hyllyyn, kuului taas vikinää! Emäntähän tietty innostui, että löytää nyt viimeinkin sen kauan etsityn vikisevän lelun, mutta oli samalla vähän ihmeissään, kun se kokeili muutamaakin lelua ja ne kaikki oli ihan hiljaa, paitsi kun hyllyä heilutti, niin joku niistä kumminkin vikisi. Sit se maltto lopulta oikein keskittyä katselemaan niitä leluja tarkasti, että mikä niistä näyttäis vikisevältä, ja sit se näki tän:

Bingo! Vikisevä hiir... ei vaan siis siili, löydetty!

Me saatiin vähän kokeilla sitä sen jälkeen, kun emäntä oli vannottanut meitä leikkimään sillä nätisti, ettei se vaan menisi heti rikki. Mun leikistä ei vaan oikein tullut mitään, kun Allu omi siilen itsellensä eikä antanut sitä yhtään mulle, vaikka yleensä se kyllä antaa ihan sopuisasti kaikki lelut mulle.

 

Emäntä yritti saada ton siilen vikinääkin videolle, mutta sen ääni on kai niin hienostunut, ettei kameran heikkolaatuinen äänentoisto siihen pysty. Kokeili se puhelimellakin nauhoittaa pelkkää ääntä, mutta siitä kuului vain siilen heiluttamisesta tulevaa suhinaa, ei yhtään vikinää. Toi siili siis ei ole sellainen purtava, kova ääninen vinkulelu niin kuin koirien vastaavat vaan se ääntelee liikkeestä (eli kun sitä vaikka tökkii tassulla tai pitää suussa kuono heiluttaen tai jos sen heittää ilmaan) ja sillä on hiljaisempi, mutta korkeampi ääni, enemmän sellainen oikeitten hiirten vikinä.

Nyt emäntä otti sen meiltä pois, kun se kuulemma pitää ensin suojata meidän puruvoimilta. Mut kerropa siis äipälles terkkuja, mistä liikkeestä noita löytyy, niin kohta saat sinäkin nautiskella siilen seurasta! Mä ainaskin herään syvimmästäkin unesta siihen vikinään ja kipasen paikalle, etten vaan jäisi hauskasta leikistä paitsi!

Vikisevin tunnelmin,
Lumes