Meidän toko-ongelmana on paikallamakuu. Sinänsä aika typerää, kun se se on Allunkin kanssa ollut suurin ongelma, niin luulisi sitä tämänkin virheen tajunneen korjata uuden koiran kohdalla, mutta ei, kun ei. Tai onhan me treenattu, paljonkin. Mulla ei vaan paikallamakuun ole ollut samanlaista huolella mietittyä opetusstrategiaa niin kuin monien muiden osasuoritusten kanssa, joten tässä sitä sitten ollaan. Kannattaisi suunnitella.

Sinänsähän Lumes pysyy kyllä hyvin paikallaan, jopa ihan suuressakin häiriössä. Se vaan ei ole rauhallinen ja keskittynyt vaan ihan liikaa kiinnostunut ympäristöstä, jonka vuoksi kääntelee päätään ja kitisee. Etupalkalla yritin saada kiinnostuksen kohdistumaan eteenpäin, mutta oikein mikään herkku ei ollut kaikkia ympäristön tapahtumia kiinnostavampi. Viime loppuvuodesta lähdin sitten korjaamaan tätä opettamalla pään pitämisen maassa ja se rauhoittikin Lumesta paljon. Sen mukana Lumes sitten vain löysi maasta ne hajut, joista ei pää ylhäällä ollut ollenkaan kiinnostunut, ja sai alkaa korjata haistelua pois. Kevättalvella hallissa oltiin jo suht hyvällä mallilla, mutta kun keväällä siirryttiin ulos, niin sai aloittaa melkein alusta. Tai siis jos olisin ollut järkevä, olisin aloittanut alusta, jolloin paikkamakuu olisi nyt jo erinomainen, mutta koska yritin kiirehtiä "kyllä sen pitäisi osata" ja vaadin liikaa, ei edistymistä oikein tapahtunut.

Herätyksen sain tästä Lapikas-foorumin kommentista: "Paikallaolon suhteen kannattaa ottaa teemoja: tänään reenataan pitkää aikaa, sitten häiriöitä, sitten ihan lyhyt aika tai tiheästi palkaten jne."

Mähän siis olen treenannut pelkästään pitkää aikaa (piilossa) ja häiriöitä, siis näitä molempia yhdessä... Nyt on marras-joulukuu menty rauhallista mielialaa hakien ja tiuhasti palkaten ja pää laskeekin tosi nätisti alas (tosin sitä pientä haistelua yrittää vieläkin olla), tammikuulla koetan lisätä aikaa (nyt olen ollut piilossa vain 1-5 sekuntia) ja vieraita koiria pitäisi saada paljon treenikavereiksi, koska pelkästään tutussa seurassa tehdyistä treeneistä ei Lumeksen kanssa juurikaan ole paikallamakuussa hyötyä. Mistäpä niitä vieraita koiria vaan mukaan saisi, pitäisi kai mennä kuokkimaan eri seurojen treeneihin, tai jotain... Eilen meillä oli Itä-Suomalaista vahvistusta, kun pyysin sieltä tänne sukuloimaan tullutta porokoiraharrastajaa kanssamme treeneihin, hänen koiristaan Lumes ei suuremmin häiriintynyt.

Ehkä me ens vuonna päästään mukaan edes johonkin toko-kokeeseen. Tosin aika moni olisi Lumeksenkinlaisen koiran jo vienyt kokeisiin moneen kertaa, mutta itse haluan, että liike on varma, eikä vaan "että kun se nyt jotenkin sujuu, niin mennään kokeilemaan". Paikallamakuussa kun ei ole vastuussa vaan sitä omasta koirastaan, vaan myös muiden koirista, enkä todellakaan halua, että oma koirani aiheuttaisi häiriötä toisten koirille, ei edes vinkunalla (joka muuten on ihan super ärsyttävää tuoda sellainen koira kokeisiin!). Kolmen minuutin piilopaikallamakuu on pitkä aika...