Pyytäminen on opetettu makupala-avusteisesti, Lumeksen istuessa vein makupalan sen pään yläpuolelle, jolloin joko nosti etuosansa ylös (kuten kuvassa) tai pomppasi seisomaan takajaloilleen. Yleensä pomppaaminen johtui liian nopeasta käden liikkeestä ylös (Lumes ei ehtinyt asettua pyytämis-asentoon niin nopeasti, joten siksi pomppasi) tai käden ja namin olemisesta liian korkealla (pyytäessä ei yltäisi sinne asti, joten täytyy nousta takajaloille), rauhallisesti ja riittävän matalalla (kuitenkin pään yläpuolella) tehtynä Lumes nousi aina oikeaan asentoon, pomppaamisesta ei palkittu.

Aluksi, ja usein kyllä vieläkin, Lumes tukeutuu etujaloillaan avustavaan käteen, koska tasapaino ei vielä riitä pysyttelemään yksin ylhäällä ja lisäksi on kiire saada makupala, joten sitä hätäillessä ei ainakaan pysy pystyssä. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että olen liittänyt käskysanan "pyydä" mukaan samalla, kun aloitan käsiliikkeen. Avustavassa kädessä ei enää hetkeen ole ollut namia ja pystyssä olemisen aikaa on pidennetty siten, että ylhäällä täytyy pysytellä sen verran, kun otan namit kiposta, annan ne ja ne syöty. Aiemmin namit sai samantien, kun oli oikeassa asennossa.  Jos Lumes  ei malta odottaa, vaan laskeutuu alas nameille kiirehtiessään, jää ilman ja otetaan uusi yritys, josta onkin jo aika hyvin tajunnut, että ylhäällä kannattaa odotella nameja.

Tänään kokeiltiin yhteispyytämistä Allun kanssa ja jonkunlainen kuvakin onnistui, avustava käsi ja koirien takaa rojuja leikattu kuvasta pois.